Suomen Kotiseutuliitto
julkilausuma 30.11.2017


Suomen Kotiseutuliitto huolissaan paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä

Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia ja toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat paikallismuseoiden toimintaedellytykset. Sekä syntyminen että muuttaminen edellyttävät uuteen asuinpaikkaan kotoutumista. Tässä prosessissa museot ovat kokoelmineen ja näyttelyineen erinomainen resurssi.

Suomen Kotiseutuliiton tietoon on kantautunut eri puolilta maata, viimeksi Saarijärveltä, että paikallismuseoiden toimintamahdollisuuksia heikennetään. Minkä tahansa kaupungin tai kunnan asukkaiden hyvinvointi riippuu suuresti siitä, kuinka he kokevat asuinpaikan omaksi kotiseudukseen.

Erotukseksi valtakunnallisista ja alueellisista museoista paikallinen museo on virallisen terminologian mukaan paikallismuseo, olipa se hoidettu ammatillisesti tai vapaaehtoisten voimin. Viimeksi mainittuja kutsutaan usein kotiseutumuseoiksi. Paikallismuseoiden kokoelmien ja näyttelyiden tarjonnasta nauttivat luonnollisesti vakituisten asukkaiden lisäksi niin vapaa-ajan asukkaat kuin matkailijat.

Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia, josta ei vastaa mikään muu taho kuin yhteisö itse. Jos kokoelmien saatavuus heikentyy tai jos ne peräti kokonaan häviävät tai hävitetään, menetys on lopullinen ja seurauksena on yhteisöllinen muistin haurastuminen, yhteisöllinen dementoituminen.

Suomen Kotiseutuliitto toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat edelleen, aluehallintouudistuksen jälkeenkin, asukkaidensa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti omassa paikallismuseossaan kotiseutunsa historian, kulttuurin ja taiteen ilmiöihin.

Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Suomen valtio on sitoutunut toteuttamaan teemavuotta pääteemoinaan osallisuus ja oikeus kulttuuriperintöön. Kotiseutuliitto esittää, että teemavuosi ja sen merkitys otetaan vakavasti myös kuntakentällä ja että paikallismuseot nähdään resurssina teemavuoden toteutuksessa.


Paikallismuseot Suomessa

Suomessa on yhteensä lähes 1000 paikallismuseota, joista suuri osa on kotiseutumuseoita. Sadat paikallismuseot muodostavat koko maan kattavan, matalan kynnyksen kulttuuripalveluverkoston, jonka tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun toimintaan osallistuu lähes miljoona kävijää vuosittain. Vuosittain yli 10 000 ihmistä tekee vapaaehtoistyötä paikallismuseoissa.

Julkista rahoitusta paikallismuseoiden toimintaan kohdentuu alle euro/asukas. Paikallismuseoiden arvo paikallisena ja alueellisena voimavarana tulisi nähdä nykyistä laajemmin. Paikallismuseot toimivat oppimisympäristöinä, työllistäjinä, palveluntarjoajina, kulttuurimatkailukohteina, asiantuntijoina sekä vapaaehtoistyön ja osallistumisen areenoina.

Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä.

Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenistä noin 40 % ja kuntajäsenistä lähes jokainen vastaa kotiseutumuseosta.


Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna
puh. 040 554 3569, janne.vilkuna@jyu.fi

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo
puh. 040 733 7033, riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto-huolissaan-paikallismuseoiden-toimintaedellytyksista

Paikallismuseotoiminta Suomessa 2015. Museoviraston raportti: www.museotilasto.fi/tiedostot/museovirasto/files/Paikallismuseotoiminta%20Suomessa%202015.pdf


==============================================

Kotiseututyö

Kotiseututyö on kokonaisvaltaista toimintaa paikallisten erityispiirteiden ja kotiseudun omaleimaisuuden vaalimiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Sen yleisenä tavoitteena tulee olla kotiseudun viihtyisyyden ja sen asukkaiden viihtyvyyden lisääminen.

Paikallinen kotiseututyön perusyksikkö on yleensä kotiseutuyhdistys, niin myös Pyhtäällä. Pyhtää-seura ry. Pyttissällskapet rf., eli siis "kansanomaisemmin" Pyhtään kotiseutuyhdistys perustettiin toukokuussa 2006, ja se on Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Monet kotiseututyöhön liittyvät tehtävät hakevat Pyhtäällä vielä muotoaan miten ne voitaisiin delegoida yhdistykselle tai niitä on hyvä tehdä
yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Pian kymmenen vuoden aikana yhdistys on mm. hoitanut Pyhtään Joulu Jul i Pyttis lehden toimittamisen ja yhdistyksen hallinnoinnin kehittämistä, toteuttanut Saariston Sirkka ja Sven nimitykset ja siinä samalla huomioinut myöskin henkilöiden palkitsemista Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomerkin luovuttamisella.

Kulttuurin ja kotiseututyön kenttä on hyvin laaja, muuttuva ja rajaton - kuin aava suo - välillä upotaa, mutta aina jostain löytyy kuitenkin sen verran kovaa, että päästään eteenpän, mutta tämä kaikki kuvastaa sitä, että tekemistä riittää useille eri tahoille.

Tavoitteena on ollut saada aikaiseksi toimiva kotiseutuarkisto Pyhtäälle, joka työ onkin jo  osin saatu alkuvalmisteluiden osalta valmiiksi, mutta vielä on monta ratkaisematonta asiaa työn loppuun saattamiseen sellaiseen toiminnalliseen kuosiin, että arkiston voidaan katsoa täysimääräisesti
 palvelevan tutkijoita.

Valkon kansalaisopiston ryhmänä toimii perinnepiiri on myöskin seuran aktiivisena osana ja perinnepiirin tuotoksia - suullista muistitietoa Pyhtäältä - syntyy koko ajan lisää.

Seuraavana tavoitteena tulee olla vuosittaisen kotiseutupäivän saaminen paikallisen väestön ja ulkopaikkakuntalaisten Pyhtääläisten yhteiseksi tapaamishetkeksi ja tämän päivän oivallisena kohteena ja pitopaikkana voisi olla Pyhtään kotiseututaloksi ajatellun Elfbrantin talon miljöö mikäli asiasta päästään kunnan kanssa kumpaakin osapuolta tyydyttävään hallinnointi ratkaisuun talon osalta.

 Pyhtää-seura ry. Pyttissällskapet rf. on paikallinen kotiseutuyhdistys joka on perustettu vaalimaan Pyhtääläisyyttä ja keräämään ja tallentamaan tuleville polville pyhtääläistä elämänmuotoa ja identiteettiä.

Jokainen pyhtääläinen on tervetullut yhdistyksen jäseneksi ja toimintaan mukaan edesauttamaan yhdistyksen toimintaperiaatteiden toteutumista parhaalla mahdollisellatavalla.

Nämä nyt jo jonkin aikaa jäsenistöä ja muita asianharrastajia palvelevat kotisivut ovat toivottavasti osaltaan tuomassa esiin toimintaamme, tavoitteitamme ja yleensäkin ajatuksia siitä mitä pyhtääläisyyden eteen ja sen tallentamiseksi vielä olisi tehtävissä,
jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus nähdä paremmin menneisyyteen.

Tutustukaa sivuihin, nauttikaa matkasta, kommentoikaa ja tuokaa omia ajatuksianne siitä mitä ja miten meidän tulisi toimia nyt ja tulevaisuudessa.

Pyhtää-seura ry.
Pyttissälskapet rf.

Raino Ojansivu
puheenjohtaja

Sivuja viimeksi päivitetty
23.09.2016
 

Raino Ojansivu Kotiseutuliiton valtuustoon

Suomen kotiseutuliito ry. on Kajaanissa  valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä pitänyt 2016 vuosikokouksen ja on kokouksessaan valinnut Kymenlaakson edustajaksi Kotiseutuliiton valtuuston jäseneksi Pyhtää-seura ry. Pyttissälskapet rf. puheenjohtajan  yrittäjä merkonomi Raino Ojansivun.

Raino Ojansivu valittiin nyt valtuustoon uutena jäsenenä erovuorossa olleen Kouvolan Valkealasta kotoisin olevan kotiseutuneuvos Erkki Sillanpään vapautuvalle paikalle.

Valtuusto koostuu maakuntien edustajista ja asiantuntijajäsenistä. Maakuntien ehdokkaat valitaan maakunnallisissa kotiseututoimijoiden kokouksissa keväällä, ja lopullisen päätöksen tekee Kotiseutuliiton vuosikokous. Valtuustossa on kaikkiaan 30 henkilöä, joista puolet on vuosittain erovuorossa.

Muina uusina jäseninä valtuustossa aloittavat kokkolalainen YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä Keski-Pohjanmaan edustajana, laihialainen sähköinsinööri Jaakko Heinimäki Pohjanmaan edustajana, turkulainen varatuomari Tapio Jokinen Varsinais-Suomen edustajana, helsinkiläinen VTM Tarja Koskela Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan edustajana, ja helsinkiläinen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee asiantuntijajäsenenä.

Suomen kotiseutuliiton valtuusto suunnittelee ja johtaa liiton toimintaa. Valtuustoon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu liiton puheenjohtaja sekä 26 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Jokaisella maakunnalla on valtuustossa vähintään yksi jäsen. Lisäksi valtuustoon kuuluu kaksi asiantuntijajäsentä.

Suomen kotiseutuliitto haluaa edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta. Liitto kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä ja keskuselimenä. Liiton jäsenenä on 630 kaupunki-, kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistystä sekä noin 120 kuntaa ja lisäksi kaikki maakuntaliitot.

Tämän vuoden kotiseutupäivien teemana on Tienviitta tulevaisuuteen.