Yhdistys

 

 

Tiivistelmä päivien avauspuheesta
29.7.2011
dosentti Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja

63. Valtakunnallisten kotiseutupäivien avauspuhe

Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään vuosittain kotiseutuliikkeen vahvoilla paikkakunnilla, nyt Turussa ja ensi kesänä Mikkelissä.

Kotiseutupäivät ovat tämän ison kansanliikkeen vuosikatselmus ja samalla vahva näyttö yli satavuotiaan kotiseutuliikkeen elinvoimasta. Samalla ne ovat liikettä itseään voimaannuttava, siis jäsenkuntaa vahvistava, tapahtuma.

Vaikka kotiseututyötä tehdään usein näkymättömissä ja vähin äänin, on julkinen näyttäytyminenkin välttämätöntä. Järjestäytyneen kotiseutuliikkeen jäsenkunta on mittava. Siinä on lähes 200 000 suomalaista noin 650 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksessä, kaikkialla Suomessa. Nämä yhdistykset ovat erikoistuneet paikalliseen, sellaisiin asioihin kuin paikalliskulttuuriin, paikallisen lähiympäristön kysymyksiin sekä elävän paikallisuuden kaikenpuoliseen vahventamiseen.

Kotiseutuliikkeellä on koko olemassaolonsa ajan ollut kolme aikaulottuvuutta: menneisyys, nykypäivä ja huominen. Menneeseen tähdätään silloin, kun tallennetaan katoavaa paikallisuutta, pitäjänmuseoina tai kotiseutuarkistoina. Nykypäivään keskitytään silloin, kun pidetään huolta arkiselviytymisestä tai yhteenkuuluvuuden ylläpidosta, ja tulevaisuuteen suuntaudutaan esimerkiksi kaava-asioihin osallistuttaessa.

Kotiseutupäivillä keskustellaan aina ja monin äänin, tällä kertaa ainakin liikkeen tulevaisuuden suuntaviivoista ja aatesisällöistä sekä liiton yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja kansainvälisyydestä.

Kotiseutuliike on perinteisesti ollut hyvin kansallishenkinen. Monikulttuuriseksi ja eurooppalaiseksi muovautuvassa Suomessa kotiseutuliike joutuu nyt harrastamaan itsetutkiskelua, jotta monenkirjavat vieraat kulttuurit voidaan ilman kohtuuttomia konflikteja juurruttaa eläväksi ja hyväksytyksi osaksi paikallisyhteisöjä.

Kotiseutuliikkeen suuri ajankohtaishaaste on parhaillaan etenevä kuntarakenteen nopea uudistuminen. Uudet suurkunnat vaativat ponnistuksia yhdistyvien kuntien asukkaitten paikallisäänen kuulemisessa ja entisten kuntakeskusten elinvoiman säilyttämisessä. Paikallispalvelut näyttävät samalla liukuvan yhä etäämmälle monesta kansalaisesta. Myös tässä kehityksessä kotiseutuliike on aktiivinen paikallisen edun ajaja.

Maassamme muuttaa asuinpaikkaa vuosittain noin puoli miljoonaa kansalaista. Heidän juurtumisensa uusille asuinsijoille on monivaiheinen ja usein kivuliaskin prosessi.

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on eräs kaupungistuvan Suomen jo pitkään jatkuneen modernisaation kipupiste mutta samalla myös mahdollisuus. Kotiseutuliikkeen sisällä on sekä maaseutu- että kaupunkiyhdistyksiä, viimeksi mainittuja nykyään enemmistö. Siksi kotiseutuliike etsii tämän vuorovaikutuksen nykyaikaisia ratkaisumalleja, yhdessä kylätoimijoiden kanssa.

Lisätietoja

Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja, dosentti Heikki Kukkonen etunimi.sukunimi@tkk.fi puh. 0400 402 299

Pääsihteeri Lassi Saressalo puh. 050 590 2210, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi , liiton toimisto (09) 612 6320.

 

 

 

 

PYHTÄÄ-SEURA RY ON PERUSTETTU

Pyhtäälle on perustettu keväällä 2006 Pyhtää-seura - Pyttissällskapet -niminen rekisteröity yhdistys

* vaalimaan pyhtääläisyyttä

* keräämään talteen sen historiaa tuleville sukupolville tallennettavaksi

* olemaan tämänhetken pyhtääläisten yhdyssiteenä niin yksityisten henkilöiden kuin eri yhteisöjenkin välille

* ja kehittämään eri yhteistyömuotojen toteutumista.


Pyhtää seura - Pyttissällskapet on tarkoitettu jokaiselle pyhtääläiselle pyhtääläisyyden eteenpäin viemiseen ja perinteen saattamiseksi luettavaan ja katsottavaan muotoon.

PYTTISSÄLLSKAPET
Våren 2006 grundades en registrerad förening vid namnet Pyhtää-seura - Pyttissällskapet i Pyttis med syfte att

* värna om det som är utmärkande för Pyttis

* insamla Pyttis historia för kommande generationer

* fungera som förenande länk mellan såväl privatpersoner som samfund


* utveckla förverkligandet av olika samarbetsformer.



Föreningen Pyhtää seura - Pyttissällskapet är avsedd för alla pyttisbor. Avsikten är att främja det som är karakteristiskt för Pyttis och att dokumentera ortens traditioner i ord och bild

Kysely pyhtääläisille

Jotta toiminta saadaan oivallisesti alkuun lähestymme Teitä saadaksemme hyviä vinkkejä toimintaan

Kyselyn
vastaukset voi palauttaa seuran puheenjohtajalle / johtokunnan jäsenille tai Pyhtään kirjastossa olevaan palautuslaatikkoon.

Enkät

Vi behöver goda idéer för att sätta igång verksamheten. Därför ber vi er fylla i vårt frågeformulär.

Svaren
returneras till föreningens ordförande/ styrelsemedlemmar eller vår brevlåda i Pyttis bibliotek.




Seuralle tunnus

Pyhtää-seuran uusi logo on valittu. "Logo kuvaa merta ja aurinkoa. Valkoiset kuviot ovat auringon heijastuksia veden pinnalla. Ne (valkoiset kuviot) kuvaavat myös perhosia ja nämä kuviot toistuvat myöskin Pyhtään vaakunan ristikuvioissa, lokkeja sekä esimerkiksi valkovuokkoja"

Logon tekijä on Jaakko Tikkanen.

Logo eri muodoissaan

Pyttissällskapets nya emblem har valts.

" Emblemet beskriver havet och solen. De vita figurena är solens spegling i vattenytan. De (vita figurerna) symboliserar också fjärilar och detta mönster återfinns i Pyttis vapen i korsformationen. De kan också föreställa måsar eller t.ex. vitsippor." Emblemet är ritat av Jaakko Tikkanen

 

 

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 29.7.2011 Turussa
Julkilausuma

Paikallisuus otettava huomioon alueiden kehittämisessä

Valtakunnallisille kotiseutupäivilleen Turkuun kokoontunut suomalainen kotiseutuväki odottaa uudelta hallitukselta tarmokkaita toimia paikallisuuden huomioimisessa uuden kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelussa.

Paikallisen tiedon ja kokemuksen huomioon ottaminen kunnallisessa päätöksenteossa ja siihen liittyvässä yhteisten asioiden hoidossa on merkittävä haaste kuntaliitoksissa.

Asukkaiden hyvinvointi ja viihtyvyys luovat edellytykset vahvan paikallisidentiteetin muodostumiselle. Paikallisuusnäkökulma, jonka asiantuntemusta suomalainen kotiseutuliike edustaa, on olennainen osa elinvoimaisten paikallisyhteisöjen ylläpitoa ja vahvistamista.

Kuntatalouden tiukkuus on paikoittain johtamassa joidenkin kuntapalvelujen siirtymiseen vapaaehtoispohjalle. Erityisesti siirtyviä palveluita on kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, joista paikallismuseotoiminta on yksi esimerkki. Kolmas sektori kykenee tarjoamaan toimivia ratkaisuja ja voimavaroja paikallisten tehtävien hoitoon.

Vapaaehtoistyön valjastaminen yhteisiin tarkoituksiin edellyttää toimivia yhteistyösuhteita päättäjätasojen välillä sekä uusia toimintamalleja alueen asukkaiden ja kuntien päätöksentekorakenteiden välille. Siksi paikallisen itsemääräämisoikeuden rakenteita ja toteutumiskanavia tulee uudessa kuntaympäristössä kehittää asukkaiden hyvinvoinnin ja paikallisen identiteetin näkökulmat huomioon ottaen.

Suomen Kotiseutuliitto pitää välttämättömänä asukasnäkökulman ja paikallisuuden vahvaa huomioon ottamista kunnallislain kokonaisuudistuksen valmistelussa, sekä asiasisältönä että lakiuudistuksen valmistelun asiantuntemusalueena.

Samalla liitto haluaa muistuttaa sen piirissä olevan vahvan asiantuntemuksen olevan käytettävissä paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnantason kehittämisessä.

Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten verkosto kattaa maamme kaikki kunnat.  Yhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 200 000 henkilöä.

Lisätietoja

Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo puh.  050 590  2210,  liiton toimisto (09) 612 6320, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi

Katso myös muut Valtakunnallisten kotiseutupäivien 2011 tiedotteet osoitteessa: www.kotiseutuliitto.fi

Taustatietoa Valtakunnallisista kotiseutupäivistä